Harvapa tietää, koska luku ei löydy yhdeltä riviltä. Se on hajautunut palkkoihin, poissaoloihin, rekrytointeihin ja reklamaatioihin. Osa käsin lavaamisen kustannuksista ei näy missään.
Ehkä löydät kirjanpidosta prosessityöntekijän tai pakkaajan palkkakustannuksen, joka lienee
sivukuluineen 35 000–45 000 euroa vuodessa. Se on helppoa, mutta vasta hyvä alku piilokustannusten kartoittamisessa.
Lavaaja hyytyy ja se vasta kallista on
Käsin lavaaminen on raskasta ja toisteista työtä, jossa selkä, hartiat ja ranteet kuormittuvat.
Rasitus ei tunnu ehkä heti, mutta vuosien mittaan paikata alkavat väistämättä muistuttaa
olemassa olostaan. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat yleisin syy pitkiin sairauspoissaoloihin
Suomessa.
Mutta poissaolon hinta ei ole pelkkä sijaiskulujen summa. Kun kokenut tekijä on poissa, tahti
hidastuu, virheet lisääntyvät ja poissaolevaa paikkaavat työntekijät ylikuormittuvat itsekin.
Ja kun hyytynyt tekijä ottaa lopputilin – mikä tapahtuu toistotyössä useammin kuin haluaisimme myöntää – on uuden rekrytoinnin, perehdytyksen ja oppimiskäyrän hinta helposti 5 000–15 000 euroa henkilöä kohden.
Rekrytoinnin sietämätön hankaluus
Tuotantolinjalla työskentely ei houkuttele samalla tavoin kuin joskus aikoinaan. Kyse ei ole tilapäisestä ilmiöstä vaan työmarkkinoiden rakenteellisesta muutoksesta. Fyysisesti raskaaseen toistotyöhön ei tahdo löytyä hakijoita. Siksi esimerkiksi pakkaajan paikka voi olla auki viikkoja. Sillä välin linja joko hidastuu tai muut joutuvat tekemään ylitöitä. Tämä on kustannus, joka ei näy yhdelläkään rivillä. Silti se vaikuttaa tulokseen joka viikko.
Ei hölmön hommia ihmiselle!
Toisinaan käy niin, että tuotantolinjan koneista loppuu materiaali kesken, koska prosessia ja
lavaamista hoitaa sama työntekijä. Silloin koko tuotantolinja pysähtyy – ja siinä on hyvä hetki
miettiä, olisiko ihmisen ollut syytä olla hoitamassa prosessia eikä lavausta (johon on muuten
olemassa eteviä tekniikan mahdollistamia ratkaisuja)?
Oletko laskenut, kuinka paljon maksaa kun tuotantolinjan tahti hidastuu tai pahimmillaan
pysähtyy? Pahimmillaan se aiheuttaa ylitöitä, joiden hinnan tiedät kyllä. Ihmisen osaamista on syytä käyttää prosessista huolehtimiseen ja jättää hölmönhommat koneille.
Lavaamisen kaltaisessa toistotyössä on kone parhaimmillaan. Se ei nimittäin unohda kerroksia tai tee muitakaan virheitä. Ja ihmisethän virheitä tekevät, se on inhimillistä. Mutta virheiden korjaaminen logistiikan aikana maksaakin sitten maltaita.
Mitä käsin lavaaminen siis maksaa?
Lasketaan yhteen. Palkkakustannus sivukuluineen on 35 000–45 000 euroa. Poissaoloihin ja
vaihtuvuuteen voi hulahtaa 5 000–20 000 euroa vuodessa. Virheet ja tuotannon käyntihäiriöt
maksavat 2 000–10 000 euroa vuodessa. Ja kun lavaustyöntekijä ottaa pitkät, menee paikan
täyttämiseen se 5 000–15 000 euroa.
Yksi käsinlavauspiste maksaa siis 47 000–90 000 euroa vuodessa, jos työtä tehdään yhdessä
vuorossa. Ja jos vuoroja on kaksi tai kolme, kustannukset kasvavat isosti.
Cobotti ei ota sairaslomaa
Cobotin tekemänä lavauslinja pyörii niin kauan kun tavaraa tulee, ilman että kukaan seisoo koko ajan vieressä. Cobotti hoitaa toistotyön. Ihminen sen sijaan ohjaa, valvoo ja tekee jotain, missä ihminen on parhaimmillaan. Eli huolehtii harkintaa, osaamista ja kokemusta vaativista hommista.
Samalla häviää jatkuva aikapaine. Käsin lavattaessa on ihmisellä aina kiire ehtiä ennen
seuraavan laatikon tuloa tai puskurin täyttymistä. Robotti on aina valmis nostamaan vuoron
aikana tuhansia kiloja. Aivan kuten ihminen aiemmin. Mutta sillä erotuksella, että cobotti eli
yhteistyörobotti ei väsy.
Investointi ei ole mitätön, mutta se tehdään vain kerran. Cobotti tekee työtä tarvittaessa vuorotta – mitä enemmän sitä käyttää, sen edullisempaa käytöstä tulee ja viivan alle jää enemmän.
Cobottilavaus ei vaadi robotiikkainsinööriä eikä kuukausien käyttöönottoprojektia. Nykyiset
ratkaisut ovat nimittäin niin helppoja, että porukka oppii ne nopeasti. Uusi tuote tai uusi
laatikkokoko ei vaadi ohjelmointia – operaattori syöttää mitat ja lavausjärjestyksen näytöllä. Se on siinä. Lisäksi cobottisolu on helppo siirtää linjalta toiselle.
Tutustu myös Fit Tooliin, jonka avulla voit hahmotella cobotiikan sopivuutta omaan tuotantoosi!
