Kuinka monta päivää vuodesta työntekijäsi ovat sairaslomalla? Entä kuinka paljon itse joudut olemaan töistä pois työpaikan huonon ergonomian vuoksi? Iso osa poissaoloista johtuu huonon työergonomian aiheuttamista tuki- ja liikuntaelinten sairauksista, jotka voitaisiin ehkäistä parempien nostoapuvälineiden ja -laitteiden käytöllä.
Työterveyslaitoksen mukaan valtion ja kunnan työpaikoissa yksi työntekijä on vuodessa keskimäärin 16 päivää poissa töistä sairauden takia. Yksityisellä sektorilla luku on hieman alhaisempi, mutta silti merkittävä – varsinkin teollisuuden aloilla, joissa tehdään paljon raskaita nostoja.
Kuinka paljon yrityksesi menettää tuloja sairauspoissaolojen takia?
Sairauspoissaolojen kustannukset yritykselle voi maksaa helposti itse. Tässä esimerkki:
Tekniikan alan yrityksessä on töissä 80 ihmistä, ja he joutuvat nostamaan raskaita taakkoja päivittäin. Huono ergonomia johtaa siihen, että kaikki työntekijät ovat sairaslomalla 10 päivää vuodesta. Poissaolopäiviä kertyy siis koko yrityksessä yhteensä 800. Kun kaikki sairauspoissaolot lasketaan yhteen, yrityksen poissaolopäivien kokonaiskustannus yhdessä vuodessa on 387 504 euroa (mukaan lukien palkka- ja välilliset kustannukset, sekä työvoiman sivukulut).
Tämä on suoraan pois yrityksen tuotosta. Jos poissaoloja saataisiin laskettua edes 10 %, säästyisi tuosta hurjasta summasta 38 750 euroa vuodessa. Jos poissaoloja saataisiin poistettua 30 % verran, säästäisi yritys poissaolopäivien kuluista jo melkein kolmasosan, 116 251 euroa.
Jokainen sairauspoissaolo heikentää yrityksen tulosta ja työntekijän terveyttä. Varsinkin raskaita nostoja tehdessä ihmisen keho väsyy nopeasti ja on entistä alttiimpi loukkaantumiselle.
Kuuntele työntekijöitä ja valitse oikeat nostolaitteet
Vähentääkseen työntekijöiden sairauspoissaoloja ja nostamisesta syntyviä tuki- ja liikuntaelinten sairauksia yrityksen on panostettava oikeanlaisiin nostolaitteisiin sekä niiden käyttökoulutukseen. Nostolaitteiden valinta kannattaa aloittaa avoimella keskustelulla työntekijöiden kanssa. Päivittäin raskaita ja toistuvia nostoja tekevät henkilöt osaavat parhaiten kertoa miten heidän työtään voitaisiin helpottaa.
Laadi suunnitelma tehtävistä investoinneista ja ergonomiaa parantavista asioista. Myös aikaisemmat tapaturmaraportit kannattaa tarkistaa toistuvien riskien varalta. Nostolaitteiden avulla koko tuotanto- tai työskentelytilan layout voidaan tarvittaessa laittaa uusiksi, jotta työskentelystä saadaan aikaisempaa sujuvampaa ja tehokkaampaa.
Oikeanlaisen nostolaitteen valinta riippuu paljon työtehtävistä, -ympäristöstä ja tuotantotilasta. Erilaiset nostimet ja vintturit sopivat ergonomisiin nosto-, ja vetotarpeisiin. Taljoihin ja sähkövinttureihin voidaan tarvittaessa asentaa myös pidempi vaijeri tai käsiketju. Ergonomiaa parantavat kuormankeventimet, nostopöydät ja alipainetarttujat taas ovat helppoja keinoja vähentää työntekijän taakkaa. Nämä ergonomiaratkaisut sopivat monenlaiseen työympäristöön ja eri työvaiheisiin. Nostolaitteiden käyttöä voi monipuolistaa entisestään nostoapuvälineiden avulla.
Resurssit tiukalla? Paranna nostamisen ergonomiaa myös pienemmällä budjetilla
Työterveyslaki velvoittaa, että ergonomia on otettava huomioon työpisteen suunnittelussa ja käytettävissä työvälineissä. Ne on valittava, mitoitettava ja sijoitettava työn luonne ja työntekijän edellytykset huomioon ottaen. Työ ei myöskään saa aiheuttaa työntekijälle terveydellistä haittaa tai vaarallista kuormitusta.
Mutta entä jos yrityksen resurssit eivät ole riittävät eikä nostoapuvälineisiin ole budjetoitu suuria summia? Kannattaa muistaa, että kunnolliset nostolaitteet tulevat yleensä aina halvemmaksi kuin kymmenien tai jopa satojen työntekijöiden sairauspoissaolot vuoden sisällä. Laitteet myös maksavat itsensä nopeasti takaisin alhaisten käyttökustannusten lisäksi silloin, kun turhilta poissaoloilta vältytään ja työviihtyvyys kasvaa. Hyvät työvälineet ovat tehokkaan työnteon edellytys ja välttämättömyys.
